”Ephemeralization” on melkoinen sanahirviö. Termin on kehittänyt yhdysvaltalainen arkkitehti, systeemiteoreetikko, kirjailija, muotoilija, keksijä ja tulevaisuuden visionääri R. Buckminster Fuller. Sen voisi määritellä tavoitteeksi tehdä yhä enemmän yhä vähemmällä, kunnes kaiken voi lopulta tehdä lähes ilmaiseksi. Ajatus voi kuulostaa kaukaa haetulta, mutta itse asiassa se kuvaa yllättävän hyvin Teollisuus 4.0 -käsitettä ja sen ydintä. Tämä tuotantotapojen murros on jo alkanut.
Miten saamme maksimoitua tehtaan tuottavuuden ja minimoitua käyttökatkokset? Miten voimme tehdä yhä enemmän yhä vähemmällä hyödyntämällä teknologioita, kuten tekoälyä ja analytiikkaa? IBM onnistui vastaamaan näihin kysymyksiin ja myös kehittämään yhden johtavista toimitusketjuista. Tunnustuksena tästä IBM:lle myönnettiin vuoden 2018 Manufacturer of the Year -palkinto Frost & Sullivanin järjestämässä Manufacturing Leadership Summit -tapahtumassa.
– Tämä arvostettu palkinto on meille suuri kunnia ja ilo. Olemme luoneet yhden alan parhaista toimitusketjuista, vaikka matkamme toimitusketjujen mullistamisen tiellä onkin vasta alussa, sanoo Heli Laitila, Business Development Executive, IBM.
Palkinnon perusteluissa IBM kuvattiin Teollisuus 4.0 mukanaan tuoman vallankumouksen esikuvana, joka innovatiivisesti hyödyntää tekoälyä, koneoppimista ja muita kehittyneitä teknologioita. Lisäksi IBM:n todettiin sisäistäneen johtajuuden ja työvoiman uudelleenkoulutuksen merkityksen digitaalisen murroksen edistämisessä.
– Meille on tärkeää, kuinka voimme optimoida koko toimitusketjun yli organisaatiorajojen, kuinka voimme nopeasti hyödyntää reaaliaikaista ja tulevia tilanteita ennakoivaa tietoa sekä kuinka tiimien osaamista voidaan jatkuvasti kehittää. Voimme esimerkiksi kerätä organisaatiolle hyödyllistä tietoa siitä, miksi tuottavuus on joissakin työvuoroissa toisia parempi, ja pyrkiä tehostamaan työskentelyä tämän tiedon pohjalta, Heli Laitila selittää.
Tekoälyn ja ihmisen yhteistyö
IBM:lle myönnettiin myös kolme Category Leadership Award -palkintoa ansioista data-analytiikassa (Data Analytics Leadership), tekniikassa ja tuotantotekniikassa (Engineering and Production Technology Leadership) sekä osaamisen johtamisessa (Talent Management Leadership).
– Tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, kuinka tekoäly vaikuttaa teollisuuteen ja tietyt työtehtävät katoavat sen myötä. Samalla syntyy monia uusia työtehtäviä ja huomataankin, ettei tekoäly korvaa ihmistä vaan auttaa tekemään työn entistä paremmin. Tekoäly ja ihminen eivät kilpaile keskenään vaan tekevät yhteistyötä.
Data-analytiikassa IBM:n saavutuksiin kuuluu Watson Approach to Optical Quality -hanke, jossa Watson (tekoäly) yhdistetään silmämääräisesti havaittaviin poikkeavuuksiin tai virheisiin. Tämä tehostaa laatustandardien määrittämistä ja ylläpitämistä. Esimerkiksi kuinka valmistaja voi optimoida tuotteita eri näkökulmista ja varmistaa oikean laatutason?
– Tuotannossa parhaillaan tapahtuva mullistus on nykyisen verkottuneen maailman looginen seuraus. Kaikkia kehittyneitä teknologioita voidaan hyödyntää maailmanlaajuisesti. Uskon, että se vaikuttaa mullistavasti tulevaisuuteen.
Uudet ekosysteemit
Heli Laitila arvelee, että teollisuuden alat muuttuvat entistä läpinäkyvämmiksi ja jaetut toimitusketjut ja toiminnot yleistyvät.
– Tulee uusia, yllättäviäkin ekosysteemejä, joissa eri toimialojen välillä ei ole rajoja. Hyvä esimerkki tästä on parhaillaan yhteistyössä Maerskin kanssa kehittämämme globaalin kaupankäynnin alusta.
Globaalit ekosysteemit, niiden läpinäkyvyys, käyttökatkosten minimointi, tehokkuuden jatkuva lisääntyminen ja ennakoitavuuden parantuminen johtavat kaikki samalle tielle. Sen päämääränä on tehdä yhä enemmän yhä vähemmällä. R. Buckminster Fullerin sanahirviössä saattaa hyvinkin piillä myös tuotannon tulevaisuus.
